Harrikan selästä Arkadianmäelle NU 9.7.2014

Vaalit: Mika Laakso pyrkii ensi keväänä eduskuntaan.

Lähde Nokian Uutiset 9.7.2014 (teksti ja kuva Anne Haapalainen)

Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Mika Laakso, 36, kurvaa toimituksen eteen matala-peräisellä ja kumeaäänisellä Harley Davidsonilla. Tällä kertaa takapenkki on tyhjä, mutta monet kerrat kyydissä on istunut vammainen tai syöpäsairas lapsi. Se on yksi Suomen Harley Davidson klubin hyväntekeväisyysmuotoja. Viime viikolla Laakson kyytiin kapusi syvästi autistinen poika, joka ei ollut päiviin kommunikoinut hoitajiensa kanssa. Kun poika kuuli, että hän pääsee harrikan kyytiin, hän nosti peukalonsa pystyyn. Mutta se riemunkiljunta kuului varmasti Pispalasta Epilään saakka, kun Laakso ja muut motoristit ajeluttivat lapsia. Ilohuuto oli loppunut vasta hoitokodin pihassa. -Tiesitkös sitä, että HD- klubi on kerännyt Kiitos Suomi -paidalla yli puoli miljoonaa sotien veteraaneille? Laakso kysyy. – Niinpä. Harvoin meistä revitään mitään positiivisia lööppejä.

Laakso on ollut alusta saakka perussuomalaisen ryhmän puheenjohtaja kaupunginvaltuustossa. Hän on myös vapaa- aikalautakunnan varapuheenjohtaja ja kaupunginhallituksen varajäsen. Paikallispolitiikkaan hän kaipaa uutta otetta. Asioista pitäisi puhua asioina. – Nokialla on liikaa puoluepolitiikkaa kunnallisella tasolla. Siitä muotista olisi päästävä. Kertokoon tästä esimerkki. Laakso oli torilla, ja päästi tauolle tutun miehen, joka keräsi nimiä adressiin ruotsin kielen saamiseksi vapaaehtoiseksi. – Siihen tuli yksi vasemmistoliittolainen valtuutettu, joka sanoi, että voisi muuten kirjoittaakin, mutta jos tämä on kerran perussuomalaisten aloite, en kirjoita.

Valtakunnan politiikkaan Laakso kaipaa rehellistä maalaisjärkeä. – Tuntuu niin hullulta koko touhu, että sellaisilla lainasummilla tuetaan vieraita maita. En ymmärrä, miksi Suomen pitää olla EU-mallioppilas. Laakso näkee, että suomalaisen poliitikon on tehtävä töitä tavallisen suomalaisen vuoksi. Esimerkiksi jatkuva lisävelkaantuminen on tuhon tiellä kulkemista. – Se on huono asia poikani sukupolven kannalta. Hän ei olisi itse irtautumassa EU:sta, mutta ei kannata liittovaltiota eikä Natoon liittymistä. – Kartta ei tule muuttumaan. Me olemme tulevaisuudessakin Venäjän naapureita. Naapuruussuhdetta pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän kaupankäynnissä. Laakso haluaa rakentaa tulevaisuuden suomalaista yhteiskuntaa viiden vahvan pilarin päälle. Pilarit muodostuvat poliisista, pelastuslaitoksesta, puolustusvoimista, koululaitoksesta ja terveydenhuollosta. – Jos näitä pilareita aletaan ohentaa, yhteiskunta alkaa keikkua, vaikka se ei välttämättä näykään heti.

Vaikka Laakso ei tunnustakaan, että ” Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot -lausahdus” olisi hänen mottonsa, käy ajatus esiin useasti. Hän puhuu vuotavasta sinkkiämpäristä, jonka tukkimiseen ei riitä edes Laakson kokoisen miehen jauhamat purukumit. – Näitä turhia menoja on. En hyväksy vastikkeetonta sosiaaliturvaa. Sitä kun terve ja työkykyinen ajattelee, ettei kannata lähteä töihin, kun voi pelata päivät ja yöt pleikkaria mustaksi pimennetyssä asunnossa. Sen jälkeen kun liiton korvaukset loppuvat, Laakso lähettäisi terveet yleishyödyllisiin töihin: esimerkiksi risusavottaan tai ulkoiluttamaan vanhuksia. – Ihmisetkin voisivat paremmin, kun he olisivat 8 tuntia töissä eivätkä kotona makaamassa. Myös vankeinhoidossa olisi Laakson mielestä uudistamista. Ensinnäkin on ymmärrettävä, että se, joka ei sopeudu yhteiskuntaan ja sen sääntöihin, saa rangaistuksen. – Ei voi olla niin, että vangeilla on parempi palkka kuin vartijoilla. Jos ei miellytä se, että tekee 8 tunnin työpäivää korvatakseen ylöspidon, voimme ulkoistaa vankeinhoidon ja ostaa palvelun Venäjältä. Rajalle vain ilmoitus, milloin vangin saa palauttaa. Viime aikoina keskustelua aiheuttanut tasa-arvoinen avioliittolaki ei herätä Laaksossa vastustusta. Hän ei tyrmää myöskään kehitysapua eikä maahanmuuttoa, tai pakolaisten vastaanottamista. Laakso toteaa kyllä, että suomalaisissa saattaa olla omaa saamattomuuttakin siinä, ettei kotoutuminen ole kaikilla maahanmuuttajilla onnistunut. -Siihen pitäisi olla varaa kouluttaa. Ei pidä olettaa, että maan tavoille oppii noin vain. Laakso pyörittää rakennus- ja remontointiyritystä. Juuri nyt hän huokaisee muutaman päivän loman ajaksi ja lähtee ajamaan Jäämeren rantaan. Siellä on pieni Pykeijän kylä, jossa puhutaan Suomea, vaikka Norjan puolella ollaan. Jos Ahti on myötäinen, Laakso saa maistaakseen itsepyydettyä kuningas rapua.