Visio 2020-luvusta?

Elämme aikaa, jossa koneiden kehittyminen on vihdoinkin alkanut vapauttaa ihmisiä raskaammista töistä. Seurauksena se, että yhä useampi on kokonaan työttömänä tai töissä olevat tekevät entistä pidempää päivää ja jahtaavat kullan kiiltosilmissä päätöntä rikastumista, jota eivät koskaan saavuta tarpeeksi.  Aatesuuntaa nimitetään uusliberalismiksi. Uusliberalismin mukaan oman edun tavoittelu on hyväksyttävää ja kenestäkään muusta ei tarvitse välittää, ahneus on hyveistä parhaimpia. Uusliberalisti viis veisaa vanhuksista ja lapsista saatikka omasta perheestään kunhan itsellä menee ”hyvin”. Seurauksenaan uusliberalismi on tuonut ennen näkemättömän henkisen ja osittain myös ruumiillisen pahoinvoinnin, joka vain lisääntyy.

Voisiko tämä mennä toisin? Voisiko jo nyt siirtyä uuteen aikaan ja työn jakaa tasaisemmin, että sitä riittäisi kaikille? Voisiko verotus tukea työn tasaista jakoa ja tukea nimenomaan Suomessa työllistäviä yrityksiä? Voisiko maan hallitus ajaa oikeasti kansan etua? Miten olisi työajan lyhennys pidennyksen sijaan? Voisiko verotus tukea työn jakamista? Voisiko pienempien yrityksen verotuksen keventää minimiin jos yritys työllistää ihmisiä pidemmäksi ajaksi? Voisiko yrityksille jaetut valtion tuet keskittää työllistäviin yrityksiin?

Miten olisi jos voivottelun sijaan alettaisiin toimia ja rakentaa pystyyn 2020-luvun visiota? Tasainen työnjako ja enemmän vapaata aikaa ihmisille, enemmän aikaa huolehtia lapsista, vanhuksista ja perheestä, eikö tällä olisi vain pelkästään positiivisia seurauksia koko yhteiskunnankin kannalta? Vaikutetaan omilla teoilla. Valitaan toisin.

Ympäripyöreiden päivien sijasta panostetaan vapaa-aikaan ja perheeseen. Ostetaan lähituotteita/-palveluita ja työllistetään lähiyrityksiä ja varmistetaan työpaikat paikkakunnalla. Ostetaan suomalaisia tuotteita (sikäli kun niitä vielä jostakin löytyy). Valitaan päättäjiksi niitä, jotka ajavat kansan etuja. Me voimme vaikuttaa. Miksi emme sitä tekisi? Vaikuttamisen aika on nyt! Teoilla on seuraukset. Sinä valitset mitkä.

Kirjoittaja Leena Kallio on Nokian PerusSuomalaisten valtuustoryhmän jäsen, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu.